Sukupuolineutraali avioliittolaki on astunut voimaan ja tämähän aiheuttaa intohimoja muissakin kuin vain tuoreissa aviopareissa. Jos nyt ihan raa'asti ajattelen, niin avioliittohan on siis alunperin tarkoittanut lupaa harrastaa aviokumppanin kanssa seksiä, ja tästä syystä parin lasten on katsottu joltisellakin varmuudella olevan aviopuolisoiden yhteisiä. Näin ei aina ole ollut, eikä ole vastakaan. Mutta siis, avioliitto ei ole niinkään ollut aviokumppaneiden tarpeita täyttävä instituutio, vaan sen tarkoituksena on ollut varmistaa, että lapsella/lapsilla olisi (periaatteellisella tasolla) vanhemmat, jotka tunnustaisivat hänet omakseen ja olisivat lähtökohtaisesti vastuussa jälkikasvustaan. Sateenkaariparit haluavat sitoutua toisiinsa, ja koska vahinkoraskauksien määrä on melko varma nolla, on avioliitto biologisten lasten vinkkelistä tarpeeton instituutio.
Aika moneen ihmiseen on kirjoitettu jälkikasvun kaipuu omasta seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. Lapsettomuus tekee kipeää varsinkin, kun meissä on myös niitä, jotka raskautuvat jo ystävällisestä katseesta. Tai entä sitten jos mahdollista kumppania ei löydy tai oikean kumppanin kanssa lasten saaminen tyssää biologiaan. Ei ole reilua se. Halu olla vanhempi, pitää huolta ja kasvattaa pientä ihmistä voivat olla lähes fyysisiä tarpeita, tyhjä syli on tyhjä oli syli sitten heteron tai homon.
 |
| Sylin täydeltä |
Avioliittolain muututtua myös adoptio-oikeus laajeni koskemaan myös sateenkaariperheitä, ja tässä kohtaa nousen osoittamaan suosiota seisaaltani. Koska vaikka jonnekin syvälle on kirjattu oman lapsen kaipuu, on pinnallisempiin lakeihin kirjattu lapsen oikeus vanhempiin. Siis lapsella on oikeus vanhempiin. Mutta lapsilla ei ole rahaa, valtaa tai vaikutusmahdollisuuksia palkatakseen lääkäreitä, juristeja tai sosiaaliviranomaisia hankkimaan itselleen huolehtivat kelpo vanhemmat, jos omat biologiset eivät pysty tai voi vastuutaan kantaa - sillä lapsen oikeus on vanhemman vastuu ja velvollisuus.
Totuus on, että maailmassa - ja ihan Suomessakin - on lapsia, joiden oikeus vanhempiin ei täyty. Jotka on annettu adoptoitavaksi, jotta joku muu pitäisi lapsesta huolen. Tässä kohtaa minä lähestyisin hattu kourassa sateenkaariperheitä. En halua antaa sitä vaikutelmaa, että ajattelisin sateenkariperheitä heteroiden ylijäämälasten dumppauspaikkoina, sillä ei se niin ole silloinkaan kun vastaanottavassa perhessä vanhemmat ovat eri sukupuolta. Enemmän ajattelen tätä mahdollisena lisäresurssina, jolta haluaisin kauniisti kysyä, haluaisikohan joku perhe pitää huolta vanhemmattomasta pienestä.
 |
| Turvassa ja kannettuna |
Olen kuullut huolen siitä, ettei ainakaan pieniä tyttöjä saisi antaa miespareille. En ymmärtänyt, mutta minulle ystävällisesti selvitettiin mahdollinen hyväksikäyttöriski. En ymmärtänyt vielä sittenkään. Koska jos kaksi miestä ovat suuntatutuneet nimenomaan omaa sukupuoltaan kohtaan ja jopa löytäneet kumppanin, johon sitoutua, en pääse jyvälle, millä tavalla pieni tyttö olisi heidän kanssaan missään vaarassa. Itse asiassa en keksi turvallisempaa perhettä tyttöselle. Ja se, kuinka olen nähnyt pienten tyttöjen kietovan isänsä pikkusormensa ympärille tapahtuisi tässä tuplana. Voin vain kuvitella, millaisena prinsessana miesparin tytär saisi kasvaa. Toki vastakkaisen sukupuolen esimerkkejä kaivataan varmasti kaikissa perheissä, joissa vanhemmat ovat samaa sukupuolta, mutta sama tilanne on monessa yksinhuoltajaperheessäkin, ja ehkä tässä voisi olla myös joku yhteisöllisyyden itu, jota kannattaisi tarkastella ja vähän kasvattaa.
Otsikossa mainitsen homot ja yhteiskunnan ongelmat - viitaten nyt nimenomaan tähän kasvatusvastuun ongelmaan, joka kasvaa kasvamistaan heteroiden sekavan sukupuolikäyttäytymisen vuoksi. Tässä vaiheessa voinen jo kirjoittaa, etten näe homoseksuaaleja yhteiskunnan tämän sektorin ongelmien syynä vaan ennemmin ratkaisumahdollisuutena. Saatan olla naivi, ymmärtämätön ja populistinenkin pohdiskellessani helpohkoa ratkaisuvaihtoehtoa isoihin ongelmiin - ja pintaraapaisuhan tämä tässäkin nyt on. Olen kuitenkin iloinen, että useammalla vanhemmattomalla lapsella voi nyt olla mahdollisuus kutsua toista ihmistä isäksi tai äidiksi - vaikka sitten tuplana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti