torstai 12. maaliskuuta 2020

Uuden normaalin nopeus

Korona leviää ja siitä uutisoidaan. Esimerkiksi Iltalehdellä on aiheesta ihan useampiakin juttuja, joista osa päivittyy vähän väliä.Osassa jutuista kritisoidaan terveydenhuollon vähäistä tiedonvälitystä, mutta muutenkin julkaistavaa tuntuu riittävän. Spoilaan tässä nyt valtaosan uutisista: kokonaistilanne pahenee.

Tästäpä juohtui mieleeni se jännä, että olen varsin monen suusta kuullut sanat 'alkaa jo kyllästyttää tämä korona'. Mitä ilmeisimmin kyllästymisellä ei kuitenkaan viitata itse tautiin vaan sen uutisointiin. Eli jengi tietää, että korona on, se leviää ja on osalle kuolemaksi, eli... mitä siitä enää jauhaa?

Jos eilisen otsikko käy tänäänkin, voidaanko sitä luonnehtia kierrättämiseksi?

Koronasta saatiin tietää tammikuussa, Kiinassa jo aiemmin. Taudin vakavuutta tutkittiin pikaisesti ympäri palloa ja todettiin, että pahalta näyttää. Tämän jälkeen alkoi tapahtua kaikenlaista, mutta esimerkiksi Suomessa joidenkin mukaan liian myöhään liian vähän, joidenkin mukaan ylireagoiden. Kummin tahansa, nyt saisi jo riittää. Uutisointia on seurattu pari kuukautta, ja sehän on jo varsin pitkä aika. Nyt on kaikki ilmeisesti kuultu ja tilanne on uusi normaali. Tavallaan tässä voi nyt istua alas ja odottaa, alkaako jossain vaiheessa yskittää ja jos, niin miten pahasti.

Tätä normaalia minä nyt mietin. Että parin kuukauden otsikoinnin jälkeen olemme ehkä oppineet pesemään kätemme paremmin ja oppineet, kuinka kätevää käsidesi on. Yleisötilaisuuksia, konferensseja ja muita kokoontumisajoja perutaan ja ihan vaan jännäillään, että meneekö nekin, joihin on itse ilmoittautunut tai mitä on itse ollut järjestämässä. Se, että jopa markkinatalous niiaa koronan edessä, on joko pelottavaa tai ärsyttävää - kun tätä tää nyt on. Normaalia. Sensuroimattomassa Päivärinnassa tutkija Tuomas Aivelo tuumaa, että päättäjillä on paniikin paniikki - että kansa panikoituu ihan kohta, ellei sitten just nyt. Mutta että ei. Me sopeudutaan tilanteeseen ja toimitaan muuttuneista olosuhteista huolimatta. Jos vaan jaksaisi - edes uutena normaalina - seurata tautiuutisointia, niin se varautuminenkin olisi helpompaa.

Kevätmuotia 2020? Kai tämäkin olisi tilanteeseen sopeutumista?
Täytyy sanoa, että lähtökohtaisesti ihailen ihmisten sopeutumista. Olosuhteiden muuttuessa edellisestä normaalista poikkeaviksi löydetään ne ratkaisut, joilla muuttunut tilanne otetaan haltuun, ja joilla uudessa tilanteessa luovitaan eteenpäin. Luovimista vaativat varmaankin karanteenivarautuneisuus, heikossa asemassa olevista huolehtiminen tai omien töiden kertyminen joko siksi, ettei pääse tekemään tarvittavia hommia tai siksi, että ko. tilanne aiheuttaa lisätöitä sekä nyt että lähitulevaisuudessa. Pääasiassa elämä jatkuu, vaikka joitakin juttuja pitää soveltaa ja uusiin asioihin pitää varautua. Hmm.

Sanoisin, että hyvä me! Sopeudutaan! Ja muistetaan yskiä kainaloon! Se on ihan normaalia.



Ps. Tämä on muuten varmaan parasta, mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on vähään aikaan tapahtunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti